keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Lääkärillä käynti

Tänään mulla oli lääkärille aika + sairaanhoitajalle. Lääkärin kanssa käytiin läpi mun verikoe tuloksia, jotka oli kaikki hyvät! Mulla on ollu viime kesästä asti tulehdusarvot koholla, joka johtuu rasvamaksasta ja tällöin myös maksa arvot koholla, niin nyt uusissa tuloksissa, kummatki arvot laskussa. Maksa arvot oli täysin normaalit ja tulehdusarvot hieman koholla mutta nekin parempaa päin. Ihanaa huomata että vajaa 20 kiloa pudotusta kuitenki näkyy jossain. Jossei ulos päin (omasta mielestä) niin ainakin arvoissa. Niin ja tietysti tuo painoindeksikin kun on nyt 48.2 niin ollaa sen rajan alapuolella että olisi mahdollista leikkaa. Vuoden alussa kun se oli kuitenkin vielä 54,9.

Leikkauksesta puhuttiin. Kaikki mikä siinä mietityttää ja sano että mikää kiirehän ei ole, mutta mielellään mut leikkaisi pian, koska olen nuori ja jos en saa itse painoa pois niin oma terveys menee huonopaa suuntaa. Oma päätöshän tämä loppupeleissä on ja se tästä vaikeeksi tekeekin.

Mut ei mitää, näillä mennää, toukokuuhun asti laihdutusryhmässä ja sen jälkee laitetaa lähete eteepäin. Päätin että vien tän prosessin loppuun, ihan sinne viimiseen vaiheeseen kun mulle annetaan leikkaus aika ja silloin teen päätökseni, jos en sitä ennen ole sitä vielä tehnyt. mun pitää varmaa vetää plussat ja miinukset kehii ja mennä sen mukaa.... 



Siinä lääkärin vastaanotolle odotellessa kattelin erilaisia tuotteita mitä oli ladottu pöydälle kera isojen sokeri palojen. Ei mua niinkään toi sokerin määrä kauhistuttan, loppupeleis koska aloin kattoo noita kalori määriä. Kyllähän mä sen olen aina tienny että lähemmän tuhatta kalorii noi herkut hipoo, mutta en  ole sit sen ihmeemmin koskaa jääny laskee ja ihmettelee. Kunnes nyt, että suklaa levy, karkki pyssi ja joku mehu/limpa ILLASSA, on pelkästään   2481 kcal. Entäs siihen lisäksi päivän aikana syödyt ruuat ym! Oon kyl aika järkyttyn.  Toivon mukaan en tollaseen palaa koskaa. Mutta en mä pelkästää yhtä patukkaa osaa syödä.. joten ihan sen takia mulle tää karkki lakko, on ainoo vaihtoehto. Ainakin nyt näin alkuun!

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Vuoden valittaja

Mä olen mielestäni ollu aina perus terve ihminen. Mutta mulle toi vuosi 2013 on ollu joku kirottu vuosi, koska silloin nää kaikki ihme kolotukset, säryt ja ongelmat alkoi. Tammikuussa 2013 kun alotin koulun, ei mennyt kun muutama kuukausi kun aloin nukahtelemaan koulussa, kotona, autossa. Ihan joka puolella. No siintä sitten hetken päästä sainkin tietää että mulla on uniapnea ja jo ensinmäisenä yönä kun sain c-pap laitteen käyttöön, mulla oli ihan järkyttävät selkäkivut.  No enpä tiedä vieläkää mistä ne johtuu, mutta itse ainakin luulen että kun 155kg ruho makaa yhdessä ja samassa asennossa koko yön, niin ei mikää ihme että selkää säkee? Muutamia kertoja oli selkä niin kipeä etten itse päässyt kääntämää kylkeä taikka nousemaan pois sängystä.

No minäpä vedin sitten kuukausi tolkulla buranaa koviin selkäkipuihin mikä teki sitten kovat vatsakivut. Vatsakipujen kanssa suoraan ensiapuun ja suonensisäsesti lääkettä, joka alkoi helpottaa. Eipä mulle ollu lääkärikään, joka määräsi buranaa, sanonnu mitää ettei saa yhtäjaksosest syödä sitä paljoo, joten mulla sitten oli vatsakalvo? vaurioitun ja sain siihen somac nimistä lääkettä.

No selkäsäryt jatkui ja veden välil vähä vahvempiäkin troppeja tuolt noin mitkä sitten auttoi... Aloin käymään fysioterapeutilla joka autto pikkasen. Ja kun aloin oppimaan liikkumaan toi laite naamassa niin selkäsärytkin alkoi loppua. Nyt olen kolmatta kuukautta ollu ilman lääkettä. Ihana tunne että näin 8 kk selkäsärkyjen jälkee pystyy jopa nukkumaa yönsä siihen asti että tuo pikkuinen neiti tulee herättämään eikä niin että kukutaa aamu 4-5 aikaa jo selkäkivuissa.

Nyt kun selkäkivut hellittää ja olen alkanut liikkumaan, mun polvet meinaa sanoo ittensä irti. Just se mikä edes auttais mun laihtumista, eli liikkuminen ni sitä en voi tehdä kun polvia särkee. Uimaankaan en kehtaa lähteä, mikä ois just nyt parasta mulle.

Mitähä muuta? Mä tosiaan olen kävelevä valitus kasa :D Ja voin vaa kuvitella että mun ystäviltä ja perheeltä nousee kohta savu korvista kun mun suusta ei kuulukkaan muuta, kun että mihin tällä kertaa kolottaa. En mä ole valittaja...vai olenko?

No mutta, jospas nää vaivatkin tästä kun painoa saa pois ja samalla jää valituskin vähälle..toivonmukaa! hah


lauantai 29. maaliskuuta 2014

REPSAHDUS ja kuva!

Moikkamoi kaikille pienen tauon jälkeen. 
Me tosiaa oltii viikko Ruotsissa sukulaisten luona. Matka jännitti aika lailla, koska kaikki laivamatkat on ollu aina sellasii "vedetäännapatäyteenkarkkia" matka, eikä normi ruuasta tietookaa. No matka Ruotsiin päin meni hyvin. Ei karkkia ja ostin laivalta hedelmiä illaksi.  
 
Seuraavan päivän sitten kun päästiin mun tädin luokse, käytii kaupassa ja tehtiin siinä ruoka salaatin kera. Eka päivä siis takana ja syömisen kannalta kaikki ok... kunnes sit toisena päivänä tuli vaan niin kauheita houkutuksia koko aika eteen, kun toinen täti tuli kuppikakkujen kanssa ja toinen karkki lootien. Kaikki mässäilee vieressä ja siinä samassa sitten minäkin.

Sinne meni mun karkki lakko vaikka tosin kerkesin sillä olla ennästysajan 3½ kuukautta. En muista edes koska niin pitkää olisin ollut syömättä karkkia taikka herkkuja.

Kyllähän se vitutti. Joka ikinen suupala, sinne kymmenee asti, kunnes mietin että no kotona sitten taas. Niimpä viikon loma meni siinä että jos oli jotai tarjolla, niin sitä myös söin. Itse en ostannut. 

Että mua jännitti kun tultii kotia!! Mietin käynkö puntarilla maanantaina vaiko heti ku mennää kotiin (tosrtaina) No mä kävin sitten, päiväs aikaa ja kas kummaan puntari ei näyttänkää ylimääräsiä kiloja? Mä kun olin varma että niitä kertyi takas tolla matkalla.

Mies sitten sano että etteihä me ees syöty sillä reissulla paljoon.. Aloin sitte itekki kelailee et ei kyl oikeestaa syöty. Syöminen jäi melkee kolmee kertaa eli aamupala, ruoka ja iltapala. Meit oli niin iso porukka ja lapsia pyöri jaloissa lähemmäs kymmenen joka päivä ettei siinä kerken ajatella ruokaa. Ja tällää jälkeepäin ku mietin ni en mä sitä karkkiakaan mitenkää kauheesti syöny. Muutama saatoin ottaa, kunnes ne olikin jo loppu kun iso porukka oli syömässä.

Nyt vaa sit maanantaina aamulla perus punnitus kotona ja illal viel sairaalalla kun on laihdutusryhmä, niin kattoo mitä vaaka näyttää sitte.

ISO & pieni


Kauhee vauvakuume kävi tänään painaa päälle. Mietin että mä painan miltei samanverran nyt kun aloin esikoista odottaa, että miksipä ei. Leikkauks asiaa olen koittan kelaa mutta se tuntuu olean ehdoton ei tällä hetkellä?   Selasin sitten kuvia reissusta ja bongasin tämän kuvan, missä istun mieheni kanssa. EI JUMALAUTA mä vissii pyörryin itekki ku näin tän.... :(

Ei sitä itessää muka huomaa ennen ku sen kuvassa näkee. JÄRKYTTÄVÄÄ :'( Pikkasen nopeesti muuttu ajatus toisesta lapsesta.. siirty kyllä hyvin nopeesti laihdutukseen ja että saan itseni terveeksi, jotta jaksan sitten lapsien kanssa kun niitä alkaa tulemaan enempi.




Ps. en jaksa lukee tekstii läpi joten toiv saatte selvää :)

tiistai 11. maaliskuuta 2014

kipeenä

Kiitos viime postaukseen tulleista kommenteista. Saa aina lisä tsemppiä & inspistä laihduttamisee!!

Tosin, sain eilen vatsataudin ja odotanvaa että missä vaiheessa tää tauti puskee ylös yläkautta kun oksettaa niin mahottomasti. Mietinpähän vaa että mitä tässä söis ja jois nyt, tälläsen taudin kanssa. Tähän mennessä on kaikki pysyn sisäl.. Ei tosin tee yhtää mitää mieli syödä, eikä oikein uskallakkaan. Mut alkaa kroppa tarttee vähä sokerii kun pienest tärinäs täs makaan ja kirjottelen. 

Eilen oli taas punnituspäivä ja vaaka näytti tasan -18 KILO!

En oikein osaa uskoa itse tota tulosta, kun en ole KOSKAAN laihduttanut noin paljon. Mutta kyllä tuntuu ihanalta, kun puntari alkaa kallistumaan koko aika enempi siihen suuntaa kun aloin esikoistani odottamaan (130kg)

Aamusta kävin huviksee vaa'alla taas, ihan vaa tän vattataudin takia niin -20kg pamahti rikki. No mutta, sille nyt olikin selitys, että päivän ja yön ainaka olis 2kg lähten. et saa nähä mihin suuntaa se tosta kallistuu.

Tälläsiä terveisiä täältä vaihteeks.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Ajatuksia tulevasta ja laihdutuksesta

Kuva kopioitu keventäjä.fi

Ekaa kertaa mulla sellanen fiilis et nyt heitän hanskat tiskii!! Mä olen nyt kuukauden? nutrannu ja toi salaatti alkaa maistuu niiiiin puulta, et ei vois vähempää kiinostaa. Mun tekee mieli tuoretta ruis leipää ja kunnon ruokaa.

Sit lähtää 19 päivä vielä viikoksi ruotsiin sukuloimaan. Jännittää ja mietityttää mitä siintä tulee. Mä vetelen nutrilettei?? kun meillä olisi tarkotus mennä mun siskon luokse. 22 päivä olis leipomon avajaiset, missä mun sisko töissä. Niin ja se laivamatka.

Tälläsiä mietteitä. kova inspis mulla on edelleen laihduttaa, mutta toi nutrilett??



Toiseks, mä en taas vaihteeks tiiä mitä ajattelisin tosta leikkaus jutusta. Nyt taas sillä fiiliksellä että joo en todellakaan ole menossa siihen. Mitä se syöminen on leikkauksen jälkeen? Samanlaisestihan mun pitäisi syödä ilman laikkaustakin. 

Ylipäätänsä mua surettaa ja itkettää, miten on voinu päästää ittensä tälläseks. Oman kropan mikä on vaan tän yhden elämän sulla. Mennyttä ku ei saa takas mikä ärsyttää vielä enempi. Sitten sitä koittaa ettii syitä, miksi mun omat vanhemmat ei sanonnu mulle että laihduta, vai sanoiko?  Miksi mies suhteet on ollu niin hankalia että syönny sitten vaa suruun. Miksi, miksi miks.. liikaa kysymyksiä ja muiden syyttelyä omassa päässä. Kaipa mä olen itte tän aiheuttan ja nyt kärsin.

Ja sitten seki vielä, kun saa nää kilot karistettua, niin se ylimääränen iho mikä roikkuu. Se roikkuu reisissä, vatsassa, käsissä, perseessä. Mitä hittoa mä niille teen?  Tuntuu että että mulla tulee olee vaa sellanen leikelty vartalo, joka ei ole mun oma.

Sekavaa tekstiä, mutta nää pyörii päässä ja te muut saatte valitettavasti kuulla mun avautumisia, koska kavereille en näitä jaa. Ainakaan näitä kaikkia asioita.

Mites muuten, tietääkö teijän läheiset, perhe ja ystävät että ootte ollu leikkaukses taikka jossai kiristysleikkauksis mitä näin nyt on, jos siis ollu sellaselle tarvetta.?

ps. huomatkaa tossa alhaalla on noita palikoita missä voi kertoa lyhyesti mitä mieltä olitte postauksesta.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Uusi viikko alkakoon

9viikko    / 138.3 kg -     pudotettu 16,7 kg

Tälläsiä lukemia tänään aamulla. Enemmän ku tyytyväinen olen tulokseen ja ihan vaan pelkästään siintä että paino taas menny alas päin. 

Lauantaina oltii ystävä perheen kanssa hoplopissa ja siellä kun muksujen perässä kontattiin pienissä hökkelöissä ni voitte kuvitella kuinka mulla oli polvet kipeät. Siintä seuraava yö menikin koko aika heräillessä kun kädet olivat kipeät. Olin saanu kunnon käsi treenin siintä konttaamisesta, että edelleen on vaikea nostaa käsi, laittaa hiuksia kiinni ja pukea vaikka mun äiti eilen hierokin kädet ja hartiat niin ei näyttän olevan siintä apua.

Näinki sit viime yönä hauskan unen. Kaveri luki lehdestä että on avattu uusi hoploppi, isommille ihmisille, missä minäkin mahtuisin liikkumaan muutenki ku konttaamalla esteitten seassa. Lehdessä oli myös kuponkeja super isoista hamppari aterioista jotai sai ostettua paikan päältä. 
haha olipahan uni taas.

Kohta pian meillä alkaakin muskari. Saa nähä miten jaksan tuota taaperoa siellä nostella näiden käsien kanssa. Mukavaa alkanutta vk kaikille.

perjantai 28. helmikuuta 2014

Kuulumisia


Söin tossa just kanakeiton ja salaattia päälle, kun koko päivä oltu reissus ja kerken oikein mitää syömää. Ekaa kertaa, toi salaatti maistu niin puulta, et väkisin vaa mutustin sitä, että sain nälän pois. Asiaa ei tietty auttan mitenkää  se että kämppä tuoksuu hyvältä ruualta mitä tuo toinen puolisko neidin kanssa söi.

No mutta, kestettävänhän se ois. Eilen tosin oli erinomaisen kiva päivä kun pussikeitot maistu ja salaatti oli hyvää eikä tehnyt mitään muuta mieli.

Kävin tossa miettimään että mikä olis paras aika olla tällä nutriletilla. Kysäsin sitten omalta ryhmän vetäjältä ja ravitsemusterapeutilta ja heidän meilestä voisin niin kauan kun vaa pystyn vaikka sitten ehdottikin että 10-12 vk voisi olla ihan hyvä. No mä olen nyt nutrannu kolme viikkoa ja ajattelin olisko hyvä laittaa joku tavote itellee, kauan tolla sitten olisi? 4.5 tulee miehen kanssa 4 vuotta täyteen yhdessä oloa, niin mietin olisko se liian suuri tavoite, nutrata sinne asti. Hmmm
 
Löytyykö lukijoista nutraajia? Jos, niin kauan olette olleet sillä ja paljon tippui paino :)

Kivat viikonloput taas kaikille. Maanantaina palataan puntari kuulumisien kera!

perjantai 21. helmikuuta 2014

Ärsyttää

Toissapäivänä käveltii kaverin kanssa 35min lenkki ja eilen lähtii sitten perheen kesken (mies&tytär) pienoiselle lenkille. Otin sauvat mukaan ja koko matka meni ihan hyvin. Käsissä ihan tuntui kun ekaa kertaa sauvoilla käppäilin menemään ja loppu matkasta olikin jo olo ettei jaksa enään. Loppuu asti mentii ja tuli niin hyvä olo koko kävely reissusta.

Illal sit olikin eri ääni kellossa kun polvi turposi ja tuli kipeäksi. En meinannu saada askeltakaan kun oli niin turvonnut. En tiä rasittuko se sitte..ja mikään ihmekkää tälläsestä painosta. Tota kyseistä lenkkiä kuitenki ennenki kävelly ettei ollu mitenkää ylitsepääsemättömän pitkä mutta jostaa syystä toi polvi ei sitten tykkänny.

Tänään se on sit hiukka parempi ollu, mut empä sillä uskalla nyt lähte pitempää kävelee ennen ku kipu loppuu. Harmittaa niin vietävästi ku kerranki sai perseensä ylös ja lähin innoissaa lenkille, niin tyssäs sit tohon polveen :/ 



Toiseen asiaan, nutrilett suklaa. <3 Vuoden alust ollu ilman herkkuja niin nyt rakatuin tuohon suklaaseen kun maistoin. Eilenki söin vaa 3 pussia ja illal kokonaisen patukan ku kattelin telkkaria. Tänään vedin salaatti lautasen ja "jälkkäriksi" karamel/toffee patukasta puolet :) Ei tullu vielä postista mun uus nutriletti tilaus kun terveysmarketin sivuilla oli puoleen hintaa patukoita niin tilasin niitä. Pitää vissii pistää mies vielä tänään kauppaa että hakee noita patukoita illaks :)

Kivaa  viikonloppua kaikille lukioille. Teitä onki jo kiva määrä tullu lyhyellä aikaa. Toivepostauksia otetaa vastaa ja teen mielellää jos on vaan jotai mistä huolitte kuulla :)

maanantai 17. helmikuuta 2014

Maanantai & kehonkoostumusmittaus

7viikko    / 142,3 kg -     pudotettu 12.7 kg

Näillä lukemilla oli mukava alottaa viikko. Eilen suunnattii heti aamusta muksun kanssa muskariin eli toisin sanoen aamu jumppaan. Siellä saa aina hien pintaa kun pompitaan ja juossaan.  Sitten olikin vuorossa laihdutusryhmä ja siellä meille tehtiin eilen kehonkoostumusmittaus jossa en ollukkaa ennen ollu.Kaikki oli hyvin, niin hyvin ku voi vaan ylipainoisella olla. Liikkumista pitäisi lisätä, mutta sehän on sanomattakin selvää koska nyt olen pudottanut nämä pudotetut kilos pelkällä ruokavaliolla. Tietty tulee kauppaa käveltyä ja lapsen kanssa ulkona mutta on vielä aika iso kynnys lähte esim kävelylenkille. Vinkkejä miten saan itseni täältä kotoonta liikkumaa?? :)

Taisin karata hieman asiasta. No mutta kuitenki, aamupaino mulla oli toi 142.3 ja ryhmässä kun punnittiin nii 141.1 kg näytti siellä. Olin kyllä enemmän ku tyytyväinen. Ikinä ennen elämässäni en ole pudottanut noi huimaa summaa (13.9 kg )

Eilen illal oltii vielä kaverin Aloevera kutsuilla ja siellä oli sitten tarjolla herkkua monen moista. Kyl se tekee tiukkaa, kun niitä pätkiskakku paloja siinä kattel, mutta ei siinä kauaa taas mennyt kun istahin pöytää muiden seuraksi ja hörpin teetä ja mieliteot oli taas tipotiessään. 


Onks teil mitää postaus ehdotuksia, mistä haluatte mun kirjottavan? :)
Ja niitä muiden blogeja vois linkittää mulle, sais luettavaa :) 



sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Varoitus, sis. kuvia!


Tiedä sitten onko joku jo odottanu näitä kuvia minusta ja mun isosta mahasta :D mutta tässä niitä nyt olisi luvassa. Suosittelen kyllä sulkemaan tämä sivu jos ei ole halukas näkemään *nauraa* No mutta, meni tovi kyllä kun sain otettua "hyvät" kuvat. Haluun et jokainen kuva on samasta kohasta ja samoilla vaatteilla otettu, niin eron huomaa parhaiten.




Mitäpä muuta voikaan odottaa, 145 kg painavasta ihmisestä!? Mulla meinaa itku tulla kun katon omaa kuvaa ja ajattelinki että laitan yhden kuvan itsestäni tuohon oman esityksen ohelle, niin se on muistutus joka päivä, kun blogissa käyn.

Välillä (USEIN) ihmettelen, mitä tuo kihlattukin näkee minussa?  Ajattelin että olen varmaa loppu elämän yksin kun kukaan tälläistä halua mutta niin vaan kolmen kuukauden päästä olemme olleet neljä vuotta yhdessä. 

Tänään oli pakko miestä hieman kiusaa kun hän lähti ulos kavereitten kanssa ja käytiin kaupassa. Totuttuun tapaan mulla kävi mielessä heti herkut ja päätin juksata miesta sanomalla että itse ostan sitten ainakin karkkia illaksi. Sen suu loksahti auki..kysyin et no mitä, saan mä ostaa jos haluan. Siihen sain sitten vastauksen että niin saat, mutta en usko että haluat. Joo no en, mieli kyllä tekis mutta en niitä lähtis ostamaa! :)

HUOM.  tämä kuva siis tänään otettu ja -10kg kevyempänä..

PS. Linkkaisitteko mulle jotai mielenkiintoisia laihdutus blogeja, joita vois lukea :) KIITOS :)

lauantai 15. helmikuuta 2014

menetetyt kilot

Niin ja ylös uutena sivuna on nyt "menetetyt kilot" merkitty, sieltä pääsee seurailemaan :)

Tulevaisuuden kartta


Pongasin eräästä laihdutusblogista "tulevaisuuden kartan" ja ajattelin laatia omia ajatuksia, mitä haluaisin nyt ja tulevaisuudessa.

Suurimpana toiveena tulee tietysti normaali paino johon sitten liittyy tämä uniapnea, terveys ja lapsensaanti.

-Tässä kuussa tuli puoli vuotta uniapneasta ja toivon tosi tosi paljon että puolen vuoden päästä kun on kotrolli käynti, hengityskatkoksia ei enään olisi. No saa sitä toivoa, luulempa ettei se kyllä tule toteutumaan niin nopeasti.

-Kotona kun vipeltää 2v4kk taapero niin toinen pikkunen olisi enemmän kun toivottu mutta sitä ei vaan ole kuulunut. Puoltoistavuotta yritystä saa jo aika epätoivoseksi jonka takia päätettiin keskittyä mun painonpudotukseen.

-Terveyttä ja onnellisuutta. Painon myötä varmasti lähtisi selkäsäryt ym muut pois ja vaikka tällä hetkellä olenkin super onnellinen, niin ainoa taakka harteilla on tuo paino. On varmaa sanomattakin selvää (ainakin ylipainoisille) etteikö se paino olisi joka päivä mielessä ja esteenä.

-Opinnot jäi kesken, juurikin uniapnean takia, koska ennen kun se diagnosoitiin niin nukahtelin kesken tunnin. Jopa lattialle istualtaa kesken tyttäreni leikkien. Näimpä tällä hetkellä olen kotosalla ja siirsin opintoja vielä vuodella, mahdollisen leikkauksen takia. 

-Oma asunto ja auto. Noi on nyt tollasia haaveita, joita toivon mukaa voisi joskus tulevaisuudessa toteuttaa, ei niin ajankohtasia.

-Kihloihin mentiin 111213 ja haitä olisin niin mielellää jo järjestämässä, mutta itse en huoli tämän kokosena mennä naimisiin koska tahdon häiden olevan isot tanssi häät niin on mun osottava nauttiakkin niistä, eikä se ole mahdollista tämän kokosena!

tiistai 11. helmikuuta 2014

Vinkkejä ENE diettiin

Mä koitin ottaa tänne blogin puolelle ittestäni kuvia. Asiaa hankaloitti aika paljon se että  niissä paikoissa missä otin kuvan niin kuva valottu tosi paljo. Ja vaikeeta oli ottaa paikassa missä ei olisi mitää taustalla, koska kotiani kuviin en haluisi laittaa, joten kuvia mulla nyt ei ole, VIELÄ :)





Kohta on viikko nutrausta takana. Mä oon niin mielissää että mulla ei olu tullut mitää inhokkia noista mauista. Ja toiseks, odotin nää ekat päivät olevan jotai ihan kauheeta. Laihdutusryhmässäkin eräs nainen sanoi kolmannen päivän kohdalla että v*tuttaa ihan mahottomasti.  Mä olen sitten vissii saanu hyvät kortit tällä kertaa?

Toki en sano etteikö herkkuja ja normi ruokaa tekisi mieli!! Varsinki ku tässä tekee perheelle ruokaa ja haistelee kaikkea niitä tuoksuja. Varsinkin tänään tulin asioilta kauheen nälän kera niin mies oli just tehnyt itselleen pelkkää makkaraa perunasalaatin kera. Kyllä hiukka ärsytti ja sanoinki ettei ole meijän perheessä jaettu nallekarkkeja oikein että mä olen ylipainoinen ja nuorempi veli on luuta ja nahkaa...sama kun mun mies. Ei liho vaik mitä söis.





Mut tosta syömisestä sen verta että mä olen nytten tehnyt tota salaattia ja hyvällä omalla tunnolla lisänny sinne natural fileesuikaleita sekä porkkana, kukka- parsakaalia ym ja niidin lisäksi filesuikaleita ja se kokonaisuus on niin hyvää että vois syödä kerralla kaikki. Se on se mun ongelma tässä syömisessä, se annos koko. Olen koittan ottaa pelkän kahvilautasen verran, välillä onnistumatta ja välillä onnistuten :)



On muuten yllättävän paljo kivempi nakertaa kurkkuja ja porkkanaa kun on pilkottu noin, eikä niin tylsästi perinteisesti kokonaisesta porkkanasta suoraa :D

Otin vielä kuvat muutamasta vinkistä, mistä saattaa olla apua jollekkin. Oon yliviivan omat sellaset mistä pidän, mutta koko listassa siis näkyy mitä saa syödä vapaasti ENE dietin aikana ja mitä voi syödä 2dl verran. Ja alimmassa kuvassa taulukko mistä saa proteiinia ja kuinka paljon niitä pitää syödä.



Täää ei nyt jostai syystä huolin kääntyy oikein päin :) Mutta tällästä tällä kertaa. Mulla on niin kova inspis nyt tähän blogiin että toinen postaus on odottamassa tuolla luonnoksissa.heh.



perjantai 7. helmikuuta 2014

-10 KILOA! :)

Käyn yleensä vaan maanantaisin puntarilla. Niin on helpompi että näkee paljon on viikossa tippunut, mutta eilen kun kävin sitten muuten vaan se näytti -9kg. Tänään aamulla en mitenkää malttanyt pysyä erossa puntarilta, koska mietin että oliskohan kymmenen kiloo menny rikki ja ilokseni sain sellaisen luvun kun toivoinki! -10kg  JEEEE :)
 



Eilen käytii ostamassa uus kamera,vanhan tilalle, niin saa otettua vähä selvempiä kuvia kun puhelimella, joten ajattelin ottaa itestäni tänne blogin puolelle kuvan. Mulla on muutama kuva otettu jo kun alotin tän projektin mutta niitä ei ole nyt koneella enään kun tulostin ne itselleni säilöön.

Saa nähä millasen viritelmän teen, että saan otettua kuvan niin ettei meidän asunnosta näkyisi paljoa, koska mä olen pitännyt toisen laista blogia kohta kolme vuotta jossa lähinnä kerron meijän taapero arjesta tuon 2 veen tyttäreni kanssa. Siellä kuintekin kuvia asunnosta ym niin en halua että tämä blogini vielä paljastuu kenellekkään. Mieheni ja perheeni tietää tästä, mutta en heillekkää ole linkannut tätä.

Mutta näihin iloisiin tunnelmiin toivotan hyvää vkl kaikille! :)


tiistai 4. helmikuuta 2014

Nutraus alkakoon.

Pakko oli tulla jakamaan teijän kanssa vielä nää kuvat kun tulikin jo tänään postista nutriletit :) Mulla kävi kyllä hyvä tuuri kun tosiaa laihdutusryhmässä maisteltii kaikkia noita eri makuja ja sitten saatii kymmenkunta annosta kotia niistä. Sitten facebookin kirppiksen kautta bongasin joltain tytöltä lisää nutrilettei joten oli ihan pakko ottaa näistä kaikista teille kuva. hih






Ylhäällä siis 20 päivän dietti annokset. (Nutrilett Diet Mix ) Hintaa näille oli 130€ ja tuli kiva tollain Shaker mukana niin saa helposti kannettua mukana ja juotua tosta suoraan. Näistä tykkään eniten tosta Kanasta.. tuo kasvis on vähä ? merkki vielä kun sitä en maistannut siellä ryhmässä.



 Allevostakin tykkäsin. Pääsee sitten vaihtamaan ku alkaa Nutrilettien maku kyllästyttää.


Ja tässä viimisenä nää fb kirppiksen kautta ostetut. 30 pussia ja sain nää 15 eurolla. Ei ollu hinnalla pilattu. Ohan noi kuiteski aika hintavia.. mutta ku miettii että jos mulla päivässä meni esim yksi karkki pussi, noin kolme euroa ja vielä päälle suklaa lehy parisen euroa ja kuitenki melkein joka toinen päivä herkkuja söin niin sehän on jo kuukaudessa 75e  Et vajaa satasen ku on herkut maksannu + siihen limpsat sun muut hyvät ruuat ni kyllä mennää näiden ruokien ohi reippaasti.

No mutta, huomenna olisi tarkotus vielä syödä noi tän hetkiset classiks wokki vihannekset pois ja samalla ottaa päivän aikana pari pussia noita niin voi sitten alkaa syödä sen 5 annosta päivässä. Jänskättää. :)

maanantai 3. helmikuuta 2014

Se hymyilee vaikka siihen sattuu.



Ensimmäistä kertaa elämässä tuntuu, että olen saanut oikean suunnan ja kipinän laihduttamiseen. En tiedä ymmärtääkö sitä kukaan normaali painoinen, koska itsekkään en osaa selittää että miksi ihminen päästää itsensä tähän kuntoon??  Ylipaino ja nää kilot ovat joka ikinen päivä mielessä. Aamulla kun herään, ensimmäisenä huonosti nukuttu yö ja kova selkäkipu sekä cpap laite muistuttaa minua ylipainosta. Kun menen vaatekaapille ja mietin, mitä laittaisi tänään päälle.. mikä mahtuu tänään päälle ja kuitenki päätyy pitämään niitä samoja mitä eilen ja sitä edellisenä.. koska mikään ei mahu päälle. Kun lähden lapseni kanssa ulos, kun olen ulkona, syän, siivoan, istun, olen julkisilla paikoilla.. ihan koko ajan joku asia mitä teen muistuttaa minua ylipainosta ja siintä olosta mitä se saa aikaa. Silti, en tee asialle mitään. 

En olisi ikinä osannut kuvitella että voisin painaa näinkin paljon. Pää koppa on lupauksia täynnä itselleen ja aina maanantaisin alotetaan uusi yritys. Jos kerran sortuu ni peli on menetetty.

Nyt olen oppinut tekemättä turhia lupauksia. Jos sortuu, niin jatkaa siintä mihin on jääny, eikä anna kokonaan tilanteen lipua pois ja jatkaa heti samana taikka seuraavana päivänä eikä aina vaa ensi viikolla kun viikko vaihtuu.

Alku vuodesta olen tosiaan keskittynyt painon pudotukseen ja ison kipinän siihen antoi laihdutusryhmä ja tieto siintä että minäkin voin onnistua. 

Maanantaisin kerran viikossa puntarilla. -8.1 kg

Tässä postauksen lomassa maistelen juuri nutrilettia. Ihan ensimäistä kertaa elämässäni ja tilasin vielä 20 päivän nuttrilet pakkauksen. Nyt maistelen näitä paristi päivässä ja odotan että paketti saapuu kotia niin voin aloittaa kunnolla syömään noita keittoja.

Sekavaa tekstiä..  mutta kaipa siintä joku selvää saa :) Laittakaahan vaan kommenttia, mitä haluaisitte tietää ja minun kirjoittavan. 


sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Uusi alku!

Katsotaahan miten tää luonnistuu. Ellikäs, aloitin viime vuoden lopulla blogin pitämisen muistuttaakseni itseäni tästä tulevasta elämäntapa projektista ja myäs toivottavasti muille inspiroivana luettavana.

Tämän tekstin jätän nyt tarkotuksella lyhyeksi, koska teen erillisen esittelyn itsestäni.

Ps. en saa lisättyä jostain syystä lukija palkkia, joten jos olet halukas jäämään seuraamaan matkaani, niin tulethan uudestaa sivulle, koitan saada sen laitettua :)