tiistai 1. huhtikuuta 2014

Vuoden valittaja

Mä olen mielestäni ollu aina perus terve ihminen. Mutta mulle toi vuosi 2013 on ollu joku kirottu vuosi, koska silloin nää kaikki ihme kolotukset, säryt ja ongelmat alkoi. Tammikuussa 2013 kun alotin koulun, ei mennyt kun muutama kuukausi kun aloin nukahtelemaan koulussa, kotona, autossa. Ihan joka puolella. No siintä sitten hetken päästä sainkin tietää että mulla on uniapnea ja jo ensinmäisenä yönä kun sain c-pap laitteen käyttöön, mulla oli ihan järkyttävät selkäkivut.  No enpä tiedä vieläkää mistä ne johtuu, mutta itse ainakin luulen että kun 155kg ruho makaa yhdessä ja samassa asennossa koko yön, niin ei mikää ihme että selkää säkee? Muutamia kertoja oli selkä niin kipeä etten itse päässyt kääntämää kylkeä taikka nousemaan pois sängystä.

No minäpä vedin sitten kuukausi tolkulla buranaa koviin selkäkipuihin mikä teki sitten kovat vatsakivut. Vatsakipujen kanssa suoraan ensiapuun ja suonensisäsesti lääkettä, joka alkoi helpottaa. Eipä mulle ollu lääkärikään, joka määräsi buranaa, sanonnu mitää ettei saa yhtäjaksosest syödä sitä paljoo, joten mulla sitten oli vatsakalvo? vaurioitun ja sain siihen somac nimistä lääkettä.

No selkäsäryt jatkui ja veden välil vähä vahvempiäkin troppeja tuolt noin mitkä sitten auttoi... Aloin käymään fysioterapeutilla joka autto pikkasen. Ja kun aloin oppimaan liikkumaan toi laite naamassa niin selkäsärytkin alkoi loppua. Nyt olen kolmatta kuukautta ollu ilman lääkettä. Ihana tunne että näin 8 kk selkäsärkyjen jälkee pystyy jopa nukkumaa yönsä siihen asti että tuo pikkuinen neiti tulee herättämään eikä niin että kukutaa aamu 4-5 aikaa jo selkäkivuissa.

Nyt kun selkäkivut hellittää ja olen alkanut liikkumaan, mun polvet meinaa sanoo ittensä irti. Just se mikä edes auttais mun laihtumista, eli liikkuminen ni sitä en voi tehdä kun polvia särkee. Uimaankaan en kehtaa lähteä, mikä ois just nyt parasta mulle.

Mitähä muuta? Mä tosiaan olen kävelevä valitus kasa :D Ja voin vaa kuvitella että mun ystäviltä ja perheeltä nousee kohta savu korvista kun mun suusta ei kuulukkaan muuta, kun että mihin tällä kertaa kolottaa. En mä ole valittaja...vai olenko?

No mutta, jospas nää vaivatkin tästä kun painoa saa pois ja samalla jää valituskin vähälle..toivonmukaa! hah


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti